Oppivelvollisuuden laajentaminen toteutetaan liian kovalla kiireellä, syytä en ymmärrä, tarvetta siihen on vaikeaa käsittää.

Tavoite on itsestään selvästi tärkeä, siitä ei voi olla eri mieltä; jokaisella nuorella pitää olla mahdollisuus kouluttautua esteittä toisella asteella. Jokaisen nuoren on saatava riittävä tuki oppimaan oppimisen valmiuksien kehittymiseen systemaattisesti koko peruskoulun ajan.

Keinona oppivelvollisuuden pidentäminen on suuri ongelma. Oppivelvollisuuden pidentämisellä yritetään nyt vastata oppilaiden jatko-opintovalmiuksien puutteeseen, joka pääsääntöisesti koskee itseohjautuvuuden ja oppimaan oppimisen taitoja. Siis taitoja, joita peruskoulussa tulisi opettaa ja peruskoulunhan tehtävä on varmistaa jatko-opintokelpoisuus.

Oppivelvollisuuden pidentäminen nähdään vain pikaisena laastarina jo pitkään olemassa olevaan ongelmaan: perusopetuksen rakenteita on uudistettava, perusopetuksen tehtäväkenttä on laajentunut ja muuttunut haastavammaksi joka edellyttää perusrahoituksen uudistamista, jotta riittävä tuki ja ammattiosaaminen sekä aika voidaan turvata jokaiselle oppilaalle.

Perusrahoitusta yritetään paikata vuosivuodelta OKM:n erilaisilla avustuksilla ja hankerahoituksilla, kun tämä resurssi pitäisi turvata perusrahoituksella siis uudistamalla valtionavustusjärjestelmää siten että sen kautta kohdennetaan aidosti tarvittavat resurssit tämän päivän peruskoulujen tarpeeseen korvamerkitysti.

Hankehimmelistä luopumisen puolesta on yritetty vedota ministeriöön, mutta tätä ei ole kuultu. Kentän äänen kuuleminen ei ole ollut tärkeää, sen sijaan kulloisenkin poliittisen linjan ylläpitäminen ja meriittien kerääminen nähdään parempana vaihtoehtona.

Kategoriat: Peruskoulu

0 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *